Kylmäkellari kuluttaa sähköä keskimäärin 15-30 euroa kuukaudessa riippuen tilan koosta, käyttötarkoituksesta ja lämmitystavasta. Sähkönkulutus syntyy pääasiassa kosteudenhallinnasta, peruslämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Kulutukseen vaikuttavat merkittävästi kellarin eristys, lämpötilavaatimukset ja käytetyt laitteet.
Mikä tekee kylmäkellarista sähköä kuluttavan?
Kylmäkellarin sähkönkulutus muodostuu kosteudenhallinnasta, peruslämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Kosteudenpoisto on usein suurin yksittäinen kuluttaja, sillä kellareissa kosteus tiivistyy helposti seiniin ja ilmaan. Ilmankuivaimet ja lämmityslaitteet pyörivät säännöllisesti pitääkseen olosuhteet hallinnassa.
Peruslämmitys estää jäätymisen ja pitää lämpötilan tasaisena. Vaikka kellaria ei lämmitettäisi asuintilojen tasolle, putoaa lämpötila talvella usein niin alas, että jonkinlainen lämmitys on välttämätön. Sähköpatterit, lattialämmitys tai ilmalämpöpumppu voivat toimia lämmönlähteenä.
Ilmanvaihto kuluttaa sähköä jatkuvasti, mutta on välttämätön homeen ja kosteuden ehkäisemiseksi. Huono ilmanvaihto johtaa suurempaan kosteudenpoiston tarpeeseen, mikä nostaa kokonaiskulutusta. Valaistus ja mahdolliset muut laitteet lisäävät kulutusta käytön mukaan.
Paljonko kylmäkellarin lämmitys maksaa vuodessa?
Kylmäkellarin lämmitys maksaa vuodessa 200-600 euroa riippuen tilan koosta ja lämmitystavasta. Keskimäärin neliömetriä kohden kustannukset ovat 8-15 euroa vuodessa, kun tavoitelämpötila pidetään 5-12 asteessa. Sähkölämmitys on yleensä kallein vaihtoehto, kun taas ilmalämpöpumppu voi puolittaa kustannukset.
Laskentaperustana voidaan käyttää kellarin pinta-alaa ja haluttua lämpötilaa. 50 neliön kellari, jota lämmitetään 8 asteeseen, kuluttaa tyypillisesti 3000-5000 kilowattituntia vuodessa. Nykyisillä sähkön hinnoilla tämä tarkoittaa 400-800 euron vuotuisia kustannuksia.
Kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi kellarin eristys, ulkolämpötilat ja käytetty lämmitysratkaisu. Hyvin eristetty kellari voi säästää jopa puolet lämmityskustannuksista verrattuna eristämättömään tilaan. Ilmalämpöpumppu tarjoaa energiatehokkaimman ratkaisun pitkällä aikavälillä.
Miten voit vähentää kylmäkellarin sähkönkulutusta?
Eristäminen on tehokkain keino vähentää kellarin sähkönkulutusta. Seinien ja katon eristys voi pudottaa lämmityskustannuksia 30-50 prosenttia. Kosteuseristys estää kosteuden tunkeutumisen ja vähentää kuivaustarvetta. Ilmalämpöpumppu voi korvata sähkölämmityksen ja tarjota kolminkertaisen energiatehokkuuden.
Älykkäät säätöratkaisut optimoivat lämmityksen tarpeen mukaan. Termostaatti, joka reagoi ulkolämpötilaan ja kosteustasoon, estää turhaa lämmitystä. Ajastettavat järjestelmät voivat laskea lämpötilaa öisin tai poissaolon aikana.
Ilmanvaihdon optimointi tasapainottaa kosteudenhallintaa ja energiatehokkuutta. Liian voimakas ilmanvaihto nostaa lämmitystarvetta, kun taas riittämätön ilmanvaihto lisää kosteudenpoiston tarvetta. Lämmöntalteenotto ilmanvaihtojärjestelmässä voi säästää merkittävästi energiaa.
Milloin kylmäkellarin lämmitys on kannattavaa?
Kylmäkellarin lämmitys on kannattavaa, kun tila on aktiivisessa käytössä tai kun jäätyminen aiheuttaisi vahinkoja. Varastokäytössä lämmitys kannattaa, jos säilytettävät tavarat kärsivät kosteudesta tai pakkasesta. Työtiloissa lämmitys on välttämätön käytettävyyden vuoksi.
Taloudellisesti lämmitys on järkevää, kun hyöty ylittää kustannukset. Jos kellaria käytetään säännöllisesti, mukavuus ja käytettävyys perustelevat kustannukset. Harvinaisessa käytössä olevan kellarin lämmitys voi olla tarpeetonta, ellei jäätyminen uhkaa putkia tai rakenteita.
Kiinteistön arvon säilyttäminen voi perustella lämmityksen. Kosteus- ja homeongelmien ehkäisy säästää pitkällä aikavälillä korjauskustannuksia. Myös vuokrakäytössä lämmitetty kellari nostaa kiinteistön arvoa ja vuokratuottoja. Päätös kannattaa tehdä vertaamalla vuotuisia käyttökustannuksia tilan tuomaan hyötyyn.
