Kyllä, useimmissa ilmalämpöpumpuissa on sähkövastus, joka toimii lisälämmityksenä kylminä päivinä. Sähkövastus käynnistyy automaattisesti, kun lämpöpumpun teho ei riitä ylläpitämään haluttua sisälämpötilaa. Tämä varmentaa tasaisen lämmityksen ympäri vuoden, vaikka lämpöpumpun hyötysuhde laskee kylmissä olosuhteissa.
Onko ilmalämpöpumpussa sähkövastus ja mihin sitä tarvitaan?
Kyllä, lähes kaikissa ilmalämpöpumpuissa on integroitu sähkövastus, joka toimii varalämmitysjärjestelmänä. Sähkövastuksen tehtävä on varmistaa riittävä lämmitys silloin, kun lämpöpumppu ei pysty yksinään tuottamaan tarpeeksi lämpöä sisätilojen lämmittämiseen.
Ilmalämpöpumppu toimii ottamalla lämpöä ulkoilmasta, mutta sen teho vähenee ulkolämpötilan laskiessa. Kun ulkona on erityisen kylmä, lämpöpumpun kompressori joutuu työskentelemään kovemmin, ja sen kyky siirtää lämpöä sisälle heikkenee merkittävästi.
Sähkövastus aktivoituu automaattisesti täydentämään lämpöpumpun tehoa. Se tuottaa välitöntä lämpöä sähköenergiasta, mikä takaa tasaisen sisälämpötilan ylläpidon riippumatta ulkoisista olosuhteista. Tämä yhdistelmä mahdollistaa ilmalämpöpumpun käytön tehokkaana lämmitysjärjestelmänä myös Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Milloin ilmalämpöpumpun sähkövastus käynnistyy automaattisesti?
Sähkövastus käynnistyy automaattisesti tyypillisesti kun ulkolämpötila laskee alle -10°C tai kun lämpöpumpun teho ei riitä ylläpitämään asetettua sisälämpötilaa. Aktivoituminen riippuu lämpöpumpun mallista, sisätilan lämpötilavaatimuksista ja rakennuksen lämmöneristyksestä.
Käytännössä sähkövastus kytkeytyy päälle useissa tilanteissa. Kylmimpinä talvipäivinä, kun ulkolämpötila on -15°C tai kylmempi, lämpöpumpun hyötysuhde laskee huomattavasti. Tällöin pelkkä lämpöpumppu ei pysty tuottamaan riittävästi lämpöä.
Myös nopeat lämpötilan muutokset voivat laukaista sähkövastuksen. Jos sisälämpötila laskee nopeasti esimerkiksi tuuletuksen tai ovien avaamisen vuoksi, sähkövastus käynnistyy palauttamaan lämpötilan nopeasti haluttuun tasoon.
Sulatussyklin aikana sähkövastus usein ottaa vastuun sisätilojen lämmityksestä. Kun lämpöpumppu sulataa ulkoyksikön jäätä, se ei voi tuottaa lämpöä sisälle, joten sähkövastus ylläpitää lämpötilan tänä aikana.
Kuinka paljon sähkövastus kuluttaa sähköä verrattuna lämpöpumppuun?
Sähkövastus kuluttaa merkittävästi enemmän sähköä kuin lämpöpumppu normaalitoiminnassa. Lämpöpumpun hyötysuhde on tyypillisesti 2-4 kertaa parempi kuin sähkövastuksen, joka muuttaa sähkön lämmöksi suhteessa 1:1. Tämä tarkoittaa huomattavasti korkeampia sähkölaskuja sähkövastuksen käytön aikana.
Lämpöpumppu toimii tehokkaasti siirtämällä lämpöä ulkoilmasta sisälle. Parhaimmillaan se tuottaa 3-4 kilowattia lämpöä jokaista kulutettua sähkökilowattia kohden. Sähkövastus sen sijaan tuottaa vain yhden kilowatin lämpöä jokaista kulutettua sähkökilowattia kohden.
Talviaikaan, kun sähkövastus on aktiivinen useammin, sähkönkulutus voi nousta merkittävästi. Esimerkiksi -20°C pakkasilla sähkövastus saattaa olla käytössä useita tunteja päivässä, mikä voi kaksinkertaistaa tai jopa kolminkertaistaa normaalin sähkönkulutuksen.
Kokonaiskustannusten kannalta on tärkeää ymmärtää, että vaikka sähkövastuksen käyttö nostaa kulutusta, se on silti usein edullisempi vaihtoehto kuin pelkkä sähkölämmitys. Lämpöpumppu hoitaa suurimman osan lämmitystarpeesta tehokkaasti, ja sähkövastus toimii vain tukevana järjestelmänä.
Voiko sähkövastuksen käyttöä vähentää tai optimoida?
Kyllä, sähkövastuksen käyttöä voi merkittävästi vähentää oikeilla säädöillä ja huoltotoimenpiteillä. Lämpötilan laskeminen 1-2 astetta, lämpöpumpun säännöllinen huolto ja rakennuksen eristyksen parantaminen ovat tehokkaita keinoja vähentää sähkövastuksen tarvetta ja säästää energiakustannuksissa.
Lämpötilan hallinta on ensimmäinen askel optimoinnissa. Sisälämpötilan pitäminen 19-21°C:ssa sen sijaan, että tavoittelisi korkeampia lämpötiloja, vähentää sähkövastuksen käynnistymistä. Yölämpötilan laskeminen muutamalla asteella auttaa myös säästämään energiaa.
Säännöllinen huolto parantaa lämpöpumpun tehokkuutta merkittävästi. Ilmansuodattimien puhdistus, ulkoyksikön pitäminen puhtaana lumesta ja jäästä sekä ammattimaisesti suoritettu vuosihuolto varmistavat optimaalisen toiminnan. Hyvin huollettu lämpöpumppu toimii tehokkaasti pidempään kylmissä olosuhteissa.
Rakennuksen lämmöneristyksen parantaminen vähentää lämmitystarvetta kokonaisuudessaan. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen, lisäeristykset ja ilmavuotojen korjaaminen auttavat pitämään lämmön sisällä. Tämä tarkoittaa, että lämpöpumppu pystyy ylläpitämään halutun lämpötilan pienemmällä teholla.
Älykäs lämmönsäätö mahdollistaa lämpötilan optimoinnin eri vuorokauden aikoina. Ohjelmoimalla lämpötiloja tarpeen mukaan voit vähentää sähkövastuksen käyttöä poissaolojen aikana ja varmistaa mukavan lämpötilan palatessasi kotiin.
