Ilmalämpöpumppu kannattaa pitää päällä suurimman osan ajasta, sillä jatkuva käyttö on energiatehokkaampaa kuin toistuvat sammuttamiset ja käynnistykset. Lämpöpumppu kuluttaa eniten energiaa käynnistysvaiheessa ja lämpötilan nostamisessa. Sammuttaminen kannattaa vain pitkien poissaolojen tai ilmalämpöpumpun huollon aikana.
Mikä on ilmalämpöpumpun optimaalinen käyttötapa energiatehokkuuden kannalta?
Ilmalämpöpumpun energiatehokkain käyttötapa on pitää se jatkuvasti päällä hieman matalammalla lämpötila-asetuksella sen sijaan, että sammuttaisit ja käynnistäisit sitä säännöllisesti. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmin ylläpitäessään tasaista sisälämpötilaa pienillä säätöliikkeillä.
Lämpöpumpun toimintaperiaate perustuu lämmön siirtämiseen ulkoilmasta sisätiloihin. Kun laite on jatkuvasti käynnissä, se tarvitsee vain pieniä energiamääriä lämpötilan ylläpitämiseen. Käynnistysvaihe sen sijaan vaatii huomattavasti enemmän sähköä, kun kompressori käynnistyy ja järjestelmä alkaa nostaa lämpötilaa alusta asti.
Jatkuva käyttö tarjoaa myös tasaisemman sisäilman laadun ja paremman käyttömukavuuden. Lämpötilavaihtelut pysyvät pieninä, eikä tiloja tarvitse lämmittää nopeasti kylmästä. Tämä vähentää myös laitteen kulumista, kun kompressori ei joudu tekemään jatkuvasti raskasta käynnistystyötä.
Milloin ilmalämpöpumppu kannattaa sammuttaa säästösyistä?
Ilmalämpöpumpun sammuttaminen kannattaa ainoastaan pitkien poissaolojen aikana, jotka kestävät yli viikon. Lyhyemmät poissaolot, kuten työpäivät tai viikonloput, eivät ole riittävän pitkiä, jotta sammuttamisesta olisi hyötyä. Lämpötilan laskeminen muutamalla asteella on tällöin tehokkaampi ratkaisu.
Sammuttaminen on järkevää myös ilmalämpöpumpun huollon yhteydessä tai jos laite tarvitsee korjauksia. Äärimmäiset sääolosuhteet voivat lisäksi vaatia väliaikaista sammuttamista, erityisesti jos ulkolämpötila laskee alle lämpöpumpun tehokkaan toiminta-alueen.
Kesäaikana, kun lämmitystä ei tarvita lainkaan, sammuttaminen on luonnollisesti järkevää. Monissa malleissa on myös taloudellinen tila, joka säätää tehoa automaattisesti tarpeen mukaan. Tämä on useimmissa tilanteissa parempi vaihtoehto kuin täydellinen sammuttaminen.
Kuinka paljon sähköä kuluu, kun ilmalämpöpumppu on jatkuvasti päällä?
Jatkuvasti päällä oleva ilmalämpöpumppu kuluttaa keskimäärin 30–70 % vähemmän sähköä kuin perinteiset sähkölämmittimet tai öljylämmitys samassa lämmitystehtävässä. Todellinen kulutus riippuu ulkolämpötilasta, sisätilojen koosta ja eristyksen laadusta.
Energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi ulkoiset olosuhteet. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmin, kun ulkolämpötila on lähellä nollaa. Kylmemmissä olosuhteissa tehokkuus laskee, mutta pysyy silti parempana kuin perinteisillä lämmitystavoilla.
Talon eristyksen laatu on ratkaiseva tekijä kulutuksessa. Hyvin eristetyssä talossa lämpöpumppu tarvitsee vähemmän energiaa lämpötilan ylläpitämiseen. Ikkunoiden ja ovien tiiveys sekä ilmanvaihdon säätö vaikuttavat myös merkittävästi kokonaiskulutukseen.
Säännöllinen ilmalämpöpumpun huolto pitää laitteen energiatehokkuuden optimaalisena. Likainen suodatin tai jäätynyt ulkoyksikkö voivat nostaa sähkönkulutusta huomattavasti.
Mitä tapahtuu, jos ilmalämpöpumppu sammutetaan usein talvella?
Toistuvat sammuttamiset talvella heikentävät ilmalämpöpumpun energiatehokkuutta merkittävästi ja voivat lyhentää laitteen käyttöikää. Jokainen uudelleenkäynnistys vaatii paljon energiaa ja rasittaa kompressoria sekä muita komponentteja tarpeettomasti.
Kylmissä olosuhteissa uudelleenkäynnistys on erityisen raskas prosessi. Kompressorin täytyy käynnistyä kylmänä, mikä vaatii enemmän sähköä ja aiheuttaa mekaanista rasitusta. Öljyn kierto ei ole optimaalista kylmässä käynnistyksessä, mikä voi johtaa kulumiseen ajan myötä.
Jäätymisriski kasvaa, kun lämpöpumppu sammutetaan säännöllisesti. Ulkoyksikön putkistossa oleva kosteus voi jäätyä ja aiheuttaa vaurioita. Sisätilojen lämpötilan suuret vaihtelut kuormittavat myös rakennuksen rakenteita ja voivat aiheuttaa kosteusongelmia.
Useat sammuttamiset johtavat myös epätasaiseen sisäilmastoon ja heikompaan asumisviihtyvyyteen. Lämpötilan nopeat vaihtelut voivat tuntua epämiellyttäviltä ja aiheuttaa vetoisuutta tiloissa.
